maanantai 3. maaliskuuta 2014

Minulla on tapana iltaisin nukkumaan mennessä laskea asioita. Tapa alkoi jo vuosia sitten. Vähän kuin laskisi lampaita kun ei uni tule, sillä erotuksella että minun päässäni vilisee täysin turhanpäiväiset asiat siihen asti että nukahdan. Ehkä se on suojakeino sille, ettei tarvitsisi ajatella yksin pimeässä mitään oikeita ja ehkä ahdistavia elämänkysymyksiä, kun voi hukuttaa ajatuksensa turhanpäiväiseen hömppään. Sitä vartenhan televisiokin on olemassa.

No, sama se miksi niin teen, tässä nyt kuitenkin myöhäisiltojeni saldoa, eli elämäni turhina numeroina:

Se on tasan puolitoista vuotta.

Seuraava kirjoitus Aivan ensimmäinen kirjoitus