maanantai 20. huhtikuuta 2015
Googlasin juuri sanat ”Maailman vaikein asia”. Vastaukseksi tuli ensimmäisinä ”onni” ja ”suihkuun meneminen”.
Minä luulen että maailman vaikein asia on ero. Etenkin ilman viinaa. Tai no, niin minä jotenkin nyt vain fantasioin, koska tiedän kyllä, että se viina oikeasti vain pahentaisi asiaa.. Mutta sitä minä haluaisin. Haluaisin vetää kännit ja puhdistaa tämän pettymyksen, itkun ja surun. Juoda pois kaikki ne haaveet ja suunnitelmat joita oli. Ja samalla pahentaa asioitani. Niinhän sitä on ennenkin toimittu. Mutta eihän se enää käy päinsä.
Sitä paitsi paras ystäväni Jari sanoi äsken, että ”vittu jos sä vedät kännit, mä vedän sua dunkkuun.” Jari on minua vahvempi, se olisi varma turpakeikka.
Paras ohje siihen, miten selvitä jätetyksi tulemisesta selvin päin tuli Sachalta: ”Sillä tavalla ettet kaada tippaakaan viinaa alas kurkusta.”
Ystävät Facebookissa sanovat, että tästä pääsee yli ja eteenpäin ystävien avulla, juoksemalla, ajamalla autolla ilman päämäärää, ulkoilemalla, suremalla, hankkimalla kissan, röhnöttämällä, vollottamalla, katsomalla romanttisen leffan, syömällä jätskiä, puhumalla, sushibuffetilla, PS3:lla ja Xboxilla, katsomalla Lars Von Trierin Antichristin (”se muistuttaa siitä tosiasiasta, että akat on hulluja”), lähtemällä Lontooseen skeittaamaan, ajan kanssa, vuoria valloittamalla, halaamalla lasta, kohtaamalla tämän tunteen, katsomalla Das Bootin pitkän version, itkupotkuraivareilla, Tinderillä ja Nacho Cheese Ballseilla.
Rakastan ystäviäni, voin suositella heidän terapiaansa kelle tahansa.
Minun pitää kuulemma myös kuunnella Millencolinia, Minor Threatia, Wehrmachtia, Crowbaria, Shape of Despairia, Drudkhia, Esotericia, Pink Floydia ja Kikkaa.
Pink Floydia en kuuntele. Se on ollut jokaisen eroni kohdalla sääntö. En halua pilata bändiä väärillä assosiaatioilla.
Minua surettaa ihan valtavasti. Taas vietiin aika monta haavetta käsistä pois juuri, kun ne olin kouraan saanut. Kiitos siitä silti, että sain edes kokeilla.
Äsken muistin, että olen kirjoittanut kirjan siitä, kuinka minusta tuli onnellinen. Pitäisi varmaan lukea se.